Esitykset kestivät yhteensä n. tunnin verran, jonka jälkeen luennonaiheisiin ja kysymyksiin, esim "Miten tekoäly ja ihmisten tiedonkäsitely poikkeavat toisistaan?" & "Miten ihmisten ja robottien välinen yhteistyö ja työnjako sujuu?" vastattiin paneelikeskustelun kautta. Yleisö sai myös esittää kysymyksiä, jokaisen esityksen jälkeen.
Luennolla robotiikkaa ja niiden suhdetta ihmiseen tarkasteltiin komen eri tieteenalan, tekniikan, tieteenfilosofian & neurotieteiden edustajien näkökulmien kautta. Yksi tutkimuskysymyksistä oli, että mihin tekoäly ja robotiikka pystyvät. Kukin luennoitsija käsitteli aiheitta eri tavoin, mutta olivat kuitenkin suurimmaksi osaksi samaa mieltä asioista. Parhaiten mieleeni jäi Anna-Mari Rusasen esityksestä esimerkki, mitä näemme kuvassa ja miksi, näkeekö robotti sen eri tavalla, miksi.Esimerkki jäi mieleen sillä Rusanen käytti apunaan minulle uusia mielenkiintoisia käsitteitä, kuten salienssia ja relevanssia. Huotilainen taas toi hyvin esiin robotin ja ihmisen eroavaisuudet.
Luennolla käsiteltiin tekoälyn merkitystä niin ihmisen työtoverina, kuin sodassakin. Arvot ja moraalit nousivat pinnalle, puhuttaessa tekoälyn eettisyydestä ja etiikasta. Tämän lisäksi yleisön kysymyksien pohjalta pohdittiin tekoälyn ja robotiikan vaikutusta ihmisen muistii, turvallisuuteen, luovuuteen ja jopa lasten leikkeihin.
Luennoitsijat tulivat yksimieliseen lopputulokseen siitä, että robotiikka ja tekoäly on hyödyksi ihmiskunnalle, mutta siinä on vielä paljon ongelmia ja parannettavaa. Kaikki olivat myös sitä mieltä, että vaikka robotit ovat osa arkipäiväämme, on ihminen kuitenkin se, joka on vastuussa, mahdollisista vahingoista ja haitoista.
"Robotti ei ole vastuullinen, ihminen on".
Mielestäni luento oli hyvin mielenkiintoinen ja aiheita pohdittiin useasta näkökulmasta. Mieleeni jäi erityisen hyvin Huotilaisen toteamus "Laiska ihminen luo innovaatioita/kehittelee työkaluja", saattaneen johtua siitä, että minun on erityisen helppo samaistua ajatukseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti