Kirjallisuusanalyysi

Katkelmassa monsieur Antoine pohtii omaa olemassaoloaan. Hän päätyy ajattelemaan sitä aluksi "pakopaikassaan" kahvilassa. Kahvilan Emännällä ja Antoinella vaikuttaisi olevan jonkilainen seksuaalinen suhde, sillä Antoine meni kahvilaan syleilläkseen naista, mutta Madeleinen, kahvilan tarjoilijan ilmoittaessa, että emäntä ei ole paikalla, tuntee hän "karvasta seksuaalista pettymystä". Antoine ei käsitä tuntemuksiaan, hän vaikuttaa katkelmassa poissaolevalta. Hänen fyysinen olemassaolo on ensin hyvin voimakasta, mutta henkinen on häilyvää. Tuossa tuoksinnassa tulee tutuksi myös katkelman toinen sivuhenkilö, emännän tehtäviä hoitava serkku, Adolphe.

Antoine vaikuttaa siltä, että katkelman alussa hän fyysisesti tietoinen itsestään, hän tuntee olemassaolonsa fyysiset puolet, painon, kosketuksen,kun taas "myöhemmin yölllä" -osiossa roolit ovat vaihtuneet, hän on olemassa, mutta fyysinen oleminen ahdistaa häntä, hän kokee olevansa olemassa vain  Herra de Rollebonin kautta. "Hän tarvitsi minua voidakseen olla olemassa, ja minä tarvitsin häntä voidakseni häivyttää tunnun omasta olemisestani." "-en ollut enää olemassa itsessäni, vaan hänessä" hän elää ja kokee elämänsä saavan merkityksen vain hänen, siis toisen ihmisen kautta.

Antoine potee koko katkelman ajan eksistentiaalista ahdistusta, ehkäpä myös identiteettikriisiä. Teksti edustaa mannermaisen filosofian näkökulmaa olemassaolosta. Antoine on todella eskapistinen, eli todellisuuspakoinen, myös haluamattaan.

Antoinessa ja hänen ajatuksissaan on niin välittömän-, että tietoisen esteettisen tason piirteitä, niitä yhdistää ainakin sama epätoivo ja "alati uhkaava tyhjyys". Tekstissä on kohta, joka ei suoraan, mutta konteksin kautta vaikuttaisi liittyvän uskontoon ja jumaluuteen. "kuvotus ei ole minussa, koen sen itseeni kuulumattomana, - se on kaikkialla ympärilläni".
Tämä viittaisi sintolaisuuteen, missä jumaluutta ajatellaan olevan kaikkialla, ei vain yhdessä paikassa tai henkilössä.

Teksti on hieman ristiriitainen, katsottaessa sitä filosofian eri teorioiden näkökulmasta. Esimerkiksi eksistentialismin määritelmän mukaan ihmisen olemassaolo on ainoa häntä määrittävä tekijä, ihmisen siis kuuluisi olla vapaa, ihmisnäkemykset, determinismi tai jumalusko eivät siis saa vaikuttaa, mutta silti katkelmasta löytyy kohtia, jotka viittaavat näihin.

Katkelmassa on myös intertekstuaalisuutta, sillä Antoine totee katkelman loppupuolella "Ajattelen. siis olen olemassa", mikä on René Descartesin "Cogito ergo sum" -kuuluisan lausuman suomennos. Tällä viitataan Descartesin ajatukseen siitä, että myös aistihavaintoja tulee epäillä.Tämän lisäksi jostain syystä minulla tulee tekstistä erityisesti mieleen "Olemassaolon sietämätön keveys"-teo(teoksen nimi), sitä tukee Antoinen ajatukset olemassaolosta "Mikään ei voi muuttaa sen lakeja, ja mikä tahansa voi sen murtaa."

Kuvittelen päähenkilön hieman huononäköiseksi, lukulasit omistavaksi henkilöksi alun kuvailun takia, siitä kuinka hän ei erottanut pelaajia läheisestä pöydästä. Päähenkilö voisi olla kirjailija sanavalintojenssa perusteella, esimerkiksi tekstissä mainitut "oksetutti" ja "viluttaa" kertoo hieman erikoisemmasta, ehkä vanhemman kielen käytöstä. Antoine vaikuttaa hieman nuhjuiselta,mutta hyvin pukeutuvalta henkilöltä.

Tekstin suuri filosofinen ongelma on siis olemassaolo ja sen määrittäminen, ja sen kokeminen.

Are you living or just existing?